Kesäkalassa kohmeessa, mutta kestävästi!

Viime viikko koululla piti sisällään kesäkalastusta, heh, ensi lumi satoi ja järviä on riitteessä. Viikko oli ihanan kirpsakka ja muutaman sisällä vietetyn tietoiskupäivän päälle, ulkona pakkasessa oli ihanan virkistävää. Verkoilla saatiin siikaa, jota päästiin niin koulupäivien aikan kuin iltaisinkin käsittelemään ja mikä parasta maistelemaan.

Oma suhteeni kalastukseen on ollut aina hyvin luonteva. Kun olin lapsi kalastus kuului osaksi mökkeilyä. Vanhemmat hakivat verkot vesiltä meidän lasten vielä nukkuessa ja herättyämme juoksimme yöpaidat päällä saalista ihmettelemään. Kampela oli ehdottomasti minun lempi kalani. Vaarini kävi virvelöimässä haukea, ja hauki onkin aina ollut toinen lempi kaloistani, mummin reseptillä tehtynä, leivitettynä kermakastikkeessa.

Olen ollut aina pääasiassa kaikki ruokainen. Välillä olen jättänyt kanan ja lihan pois ruokavaliostani, mutten koskaan kalaa. Nyt olen taas tietoisesti pyrkinyt vähentämään lihansyöntiä, mutta kalaa en halua ruokavaliostani kokonaan jättää pois.

Kalastustunneilla, sain paljon infoa Suomen kalojen tilanteesta, niin järvillä, meressä ja joissa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kestävä kotitarvekalastus omaan tarpeeseen ja syöntiin on ok, mutta se millä volyymillä ja mitä kaloja syödään onkin monimutkaisempi juttu. Suomessa esiintyviä vaelluskalalajeja ovat lohi, taimen, nieriä, vaellussiika, vimpa, toutain, nahkiainen sekä ankerias. Nämä kaikki ovat uhanalaisia. Järvilohi ja Nieriä luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksiksi lajeiksi. Jäämeren ja Itämeren lohet, Meritaimen ja sisävesien Taimenkannat luokitellaan myös erittäin uhanalaisiksi.

Kun luonnonvaraiset lohi ja taimenkannat ovat joillain alueilla uhanalaisia ja häviämässä,  on se ehdottomasti meidän kalastavien ihmisten tehtävä ottaa selvää, missä ja mitä kalastaa, jotta jatkossakin kalastomme pysyy elinvoimaisena ja monipuolisena. Kasvatetulla ja istutetulla kalalla ei voida kaikkea pelastaa, vaan pohjimmiltaan pitää miettiä kalastuksen ekologisuutta ja kestävyyttä. Omilla ostopäätöksillä voi vaikuttaa myös näihin asioihin.


Vaelluskalojen suurin ongelma on virtaavien kutuvesien patoaminen sekä vesistöjen rehevöityminen ja saastuminen. Monissa asioissa ollaan jo menossa parempaan suuntaan, mutta paljon on vielä tehtävää. Jokien ja järvien puhdistuminen sekä kalakantojen elpyminen vie aikaa ja vaatii tekoja. Tiesitkö, että mm. jokien pohjan humuspitoisuuden nousu on hankaloittanut mm. taimenten kutua, koska taimen kutee puhtaaseen soraan virtaavassa vedessä? Mikäli haluat lisää tietoa vesistöjen ja kalojen suojelusta löytyy sitä mm. luonnon suojeluliiton sivuilta, vastuullisista ostopäätöksistä tietoa löytyy mm. WWF:n kalaoppaasta.  Ja hei, onhan kalastuslupasi eli kalastonhoitomaksusi kunnossa, jos ei niin hanki se täältä.

Mukavia kalareissuja!