Osana seikkailukasvatusopintoja teimme melontavaelluksen Tammisaaren saaristoon ja sen kansallispuistoon. Tammisaaren kansallispuisto tarjoaa kaunista saaristoa, ja sen luontoa, lähellä ulkomeren reunaa. Kun innostut kohteesta, lisää tietoa voit klikkailla tästä,
klik!
 |
| Alkumatkan seuralainen |
Saaristo tarjosi vaelluksen aikana meille kovaa tuulta ja välillä tyyntä, öistä sadetta, lämpöistä aurinkoa, terävää aallokkoa, pyöreitä maininkeja sekä jokaiselle päivälle uskomattoman kauniita maisemia. Kansallispuiston alueilla on useita luonnon satamia nuotiopaikkoineen ja ulkohuusseineen, joten alue on ihanteellinen retkeilijälle. Ja löytyy alueelta vuokrattavia ja paikanpäällä varattavia saunojakin.
Sommarössä meille oli varattu aikaa kajakin pakkaamiseen, johon ensimmäisellä kerralla meni aikaa, mutta jokaisena päivänä pakkaaminen helpottui pakkaamisen oppimisen ja syödyn ruuan ansiosta.
Ensimmäisen yön vietimme Rödjanissa, jossa meitä odotti sauna ja ruuanlaittoa. Ensimmäisen illan jälkeen aamu otettiin rauhassa, pidettiin sadetta ja opiskeltiin navigointia. Rödjanista suunnattiin kahdessa porukassa melonnanohjaus ja navigointiharjoituksien siivittämänä kohti Fladalandettia. Fladalandetin kauniit merenpuoleiset kalliot ja suojaisa poukama antoivat retkeilijälle kaksi eri maailmaa, toinen tuulen puolen viileyden, kohinan sekä kuohun ja toinen poukaman suojaisan tyyneyden ja lämmön.
 |
| Fladalandetin kauniit suojanpuolen maisemat |
 |
| Tuuliset sileät kalliot aamu-uinnilla |
 |
| Iltabriiffi seuraavan päivän retkestä |
3. päivänä teimme pisimmän päivämatkan, retken Jussarön saarelle. Matka oli ehdottomasti pisin ja myös melontataidon kannalta vahvistavin ja opettavaisin. Vastatuuleen melottaessa melonta alkoi sujua. Jussarön kaunis luonto ja maisemat sekä hylätyt rakennukset tekivät vaikutuksen, ja tulevina kesinä pitää päästä uudelle retkelle tutustumaan paremmin saareen ja sen luontoon.
Jussaröstä tulimme sujuvasti myötätuuleen meloen kohti yöpaikkaamme Modermagania. Modermaganissa oli aikaa yhteiseen päivälliseen sekä nuotiolla reflektointiin. Päivä oli melojille huikea kokemus, ja itselle ensimmäinen kunnon kokemus aallokkomelonnasta.
 |
| Lounas Jussarössä |
Viimeisenä kokonaisena vaelluspäivänä aurinko helli meitä. Aamun melonta aloitettiin hiljaisella retriittimelonnalla ulkomeren rajalla, helteisen auringon ja suurten pehmeiden maininkien kanssa. Minä ja meri. Se tunne kun luonto on niin lähellä, kaikki sijaistoiminnot loppuvat ja vain melot maininkeja yksi kerrallaan ihaillen auringossa kylpeviä luotoja ja kaukana kaareutuvaa horisonttia. Olo oli rauhallinen ja onnellinen, ilman kiirettä meloen lämpimässä auringossa. Lounas syötiin auringossa kuumenneilla kallioilla katsellen ulkomerelle.
Jokaisena aamuna sain nauttia kauniista aamu-uinti hetkistä. Liukkaat kalliot tuottivat oman elementtinsä aamun uintihetkiin. Sain uida yhden aamun meduusojen kanssa ja kuulin myös, että Modermaganin poukaman suulla oli käynyt hylje juuri aamu-uintini aikaan.
Matkalla luonto näytti taas monet ihanat kasvonsa, ja esitteli rikkauksiaan eläinten, kasvien ja säiden muodossa. Kuinka onnellinen sitä onkaan merellä, vailla stressiä ja kiirettä!
Viimeinen yö vietettiin Byxholmenissa, jossa porukalla tehtiin ruokaa,
saunottiin ja istuttiin iltanuotiolla. Illan hämärtyessä nuotiolla
haikeus retken lopusta valtasi mielen, onneksi vielä on tulossa yksi seikkailu tällä porukalla ja varmasti useita omia melontaretkiä!
 |
| Ilta Byxholmenissa |
