Lopen kylmä ja aurinkoinen talviretkeilyharjoitus

Pari viikkoa sitten vietimme 2 yötä kovissa pakkasissa Lopella. Jokainen talviretki tuo varmuutta toimintaan, kasvattaa rutiineja ja helpottaa kylmässä toimimista. Nyt pakkanen paukkui kunnolla (-20 astetta), joten reissu oli loistava testi varusteille ja itselle. Talviretkellä alkaa kunnioittamaan hyvin yksinkertaisia asioita, ja siinä sen koukku taitaakin olla. On hyvä olla kun on lämmin, kun energiaa on riittävästi ja mukavat retkikaverit ympärillä. Retken huippuhetkiä olivat ihana ruoka ja jälkiruoka, auringon maalaamat kimmeltävät hanget, kuutamossa tuikkivat tähdet ja pakkasen pauke. Luonto antoi parastaan meille retkeilijöille.

Aurinko helli meitä ja päivällä auringossa oli jo kevään tuntua.

Retki oli henkilökohtainen ensi kosketukseni metsähiihtoon ja metsäsuksiin. Maasto oli vähälumista suomaastoa ja metsää. Pito-ongelmia ilmeni heti alkuun. Onneksi tähän oli ratkaisuna skinit,jotka pelastivat reissun ja ahkio liikkui taas. Paikoin suksista tuntui olevan vain haittaa ja osa veti ahkioita ilman suksia, sauvakävelytyylillä.

Omat varusteet on hyvä tuntea hyvin ja esim. suksia testailla etukäteen, jotta tietää niiden ominaisuudet. Sama pätee myös muuhun varustukseen. Väline, jota ei osaa käyttää tai huoltaa ei ole hyvä retkellä. Kokemuksena voin sanoa, että bensakeitin on hyvä purkaa kotona etukäteen ja opettella huoltamaan lämpimässä. Onneksi tästä oli kokemusta. Pakkasen paukkuessa keittimen huolto sujuu kohmeisilla sormillakin helpommin, kun tietää mitä on tekemässä.

Aurinkoinen lounastauko järven jäällä.

Päivät hujahtivat vikkelään, aurinko lämmitti päivisin hiihdettäessä ja ilta kului leirissä kokaten, vesiä sulatellen sekä iltanuotiolla istuen. Toisena iltana pakkanen paukkui, niin ettei nuotiolla tehnyt mieli aikaa kulutella, vaan makuupussi kutsui retkeilijöitä jo ajoissa.

Iltanuotiolla

Nukun yleensä hyvin ulkona. Kunhan on kroppa ja varpaat ovat lämpimät, nukun ihanat pitkät unet. Lisäksi viileään aikaan retkillä menee usein nukkumaan ajoissa ja unta kertyy enemmän kuin kotosalla. Retken ensimmäinen ilta on ollut nyt kahdella talvireissulla parasta. Tieto siitä, että kaikki hommat, joita on tehtävänä on tehty ja saan kömpiä makuupussiin makoisille unille, vaikka samantien kello yhdeksän illalla. Retkillä ei arjen askareet rasita mielessä.

Retki tulee valmistella hyvin ennakkoon, jotta varmistaa reissun sujuvuuden ja mm. energian riittävyyden. Ruokien kuivailu ja kasaaminen tuleekin aloittaa ajoissa. Kun on reissussa hyvät ruuat laadukkaista aineksista, ovat ruokailut nautinnollisisa. Meidän leirissä syötiin mm. linssipataa, lettuja jätskillä, mexicopataa pavuilla, linssikeittoa sekä intialaista mangoriisiä. Eväsleipiä oli tehty valmiiksi iso kasa ja tietenkin vähän suklaata iltaan ja varmuuden varalta. Aamuisin päivät alkoivat maukkaalla energiapuuroilla ja isolla mukilla kaakaota.

Lämmintä juomaa, kun leiri on saatu pystyyn.

Luokkakaverit herkuttelivat runebergin tortuilla.

Täällä kuivuri hurisee ja ruokasuunnitelmat ovat pitkällä tulevia pidempiä talvireissuja varten. Nyt jo odottelen innoissani, mitä uudet retket tuovatkaan tullessaan. Ainakin roppakaupalla lisää kokemusta ja taitoja, hienoja hetkiä sekä talvista luontoa parhaimmillaan

Flunssalle kyytiä!

Tämä talvi on kulunut jo moneen otteeseen flunssaa potiessa. Päätin, että nyt saa riittää! Superisti vitamiineja ja terveellistä polttoainetta kroppaan. Vitamiineja saa ainakin mun flunssapäivien supershotista. Tässä shotissa on sen verran potkua, että lähtee flunssa ja päivä alkaa todellisella piristyksellä. Jotta inkiväärin saa tasaisesti mehuun, tarvitaan mehupuristin tai -linko.

Mun supershotissa on,

• reilupala inkivääri (ei kuvan inkiväärin verran, vaan siitä n. 1 cm viipale)
• puolikas sitruuna
• lime
• klementiini

 Tästä sai shotin myös kämppis, joten ohje on kahteen shottiin!

Hyvää ystävänpäivää!

Ystävät ovat ihania. Olen ollut onnekas kun elämässäni on ollut aina ihania ystäviä. Vaikka olen huono soittamaan ja pitämään yhteyttä elämän käänteissä, löydän ystäviä silti ympäriltäni. Kulunut vuosi on tarjonnut elämääni useita uusia ihmisiä ja ystäviä. Kiitos teille uudet ja vanhat ystävät, olette kaikki tärkeitä!

Tänään oli ihana (ja kiireinen) ystävänpäivä myös siinä mielessä, että ystäväni Ellan kanssa olimme ideoineet haastehanketta, joka tänään näki päivän valon. Tutustu luontohaasteeseen, haasta itsesi ja ystäväsi mukaan!

Kauniita unia!

Aarteenmetsästystä ja uusi haaste nimeltä Jukola!

Innostuin syksyllä suunnistuksesta toden teolla ja metsistä tuli haettua iltarasteja, kiintorasteja ja yörasteja. Houkuttelin mukaan myös useamman ystäväni harhailemaan lähimetsiin ja ulkoilualueille, sekä tietenkin löytämään rasteja. Suunnistukseen pääsi jyvälle ja innostus kasvoi oppimisen myötä. Suunnistuksessa yhdistyy monta asiaa, kuten luonnossa liikkuminen, kartan ja kompassinkäyttö sekä maaston analysointi. Laji haastaakin harrastajiaan monella osa-alueella ja on fyysisenkunnon ja järjen tasapainoiseen käyttöön perustuvaa seikkailua ja elämyksiä luonnossa. Lisätietoa suunnistuksesta ja sen aloittamisesta löydät täältä.

Lapsuudesta yksi mieleen painunut leikki on aarteenmetsästys. Serkkutyttö oli mökkireissulle tehnyt aarrekartan mökin pihapiiristä. Karttaan katkoviivalla merkitty reitti kulkemalla aarre löytyi karttaan piirretyn rastin kohdalta. Suklaat ja herkut odottivat pieniä arteenmetsästäjiä. Tämän saman löytämisen riemun ja fiiliksen sain syksyllä, kun pääsin vauhtiin suunnistuksessa. Etenkin yösuunnistuksessa, kun jännitys tiivistyy pimeässä metsässä otsalampun valossa juoksennellessa. Tarkkaavaisena koittaa havainnoida kaikki maaston muodot, kaikki rapsahdukset sekä muiden suunnistajien liikkeet otsalampun valokeilassa säpsähdyttävät. Kun oikea rasti löytyy, niin voi sitä riemun tunnetta, olen tulkinnut maastoa oikein ja löytänyt oikean rastin, AARTEEN!

Nyt alkaa valmistautuminen ensimmäiseen Jukolaan! Wau, jee ja apua! Päässä pyörii monia fiiliksiä innostuksesta kauhuun ja mietteitä oman osaamisen riittävyydestä. Treenata ainakin täytyy, se on selvää, sekä juoksua, että suunnistusta. Päivitän tänne omaa harjoitteluani ja valmistautumistani Jukolaan, kunhan kevät on vähän pidemmällä. Eli nyt vaan kartat esiin ja metsään juoksemaan (tai hiihtämään)!

Ystäväni koira Jedi mukana syksyn suunnistuspuuhissa.

Potkukelkkaillen jäällä

Lapsena sain potkutella talvisin potkukelkalla kouluun. Potkukelkkani oli pieni ja punainen. Teitä ei hiekoitettu samalla tavalla kuin nykyään ja hämärässä aamussa koulumatka taittui liukkaasti. Koulun pihalla potkukelkat laitettiin riviin parkkiin päivän ajaksi.

Vuosia on vierähtänyt koulumatkojen potkuttelusta. Tänään pääsin kokeilemaan potkuttelua pitkästä aikaa vauhdikkaan näköisella menopelillä nimeltään Kickspark. Ei ollut tässä kelkassa penkkiä eikä kauniisti sorvattuja kädensijoja, mutta sitäkin enemmän vauhtia. Olipas huippua ja hikistä hommaa! Potkutteluretki piristi kivasti harmaata päivää. Kelkka kiisi jäällä loistavasti ja onhan potkukelkka ihan loistava liikkumistapa. Kelkkaillen ovat liikkuneet aikoinaan talvisin kaikenikäiset. Kelkat ovat pitkään olleet mummojen hommaa, mutta nykyään kelkkoja käyttävät myös kuntoilijat. Ostoslistalle päätyy jääpiikit kenkiin, jottei mene sutimiseksi, vaan potkuun saa voimaa. Itse retkeilyyn vanhan mallinen istuinpenkillä varustettu kelkka olisi ideaali ja suloinen eväiden kuljetukseen, mutta kuntoiluun ja vauhdikkaampaan menoon toimii ehdottomasti tämä sporttisempi malli.

Potkukelkkailu sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille. Tärkeää on valita oikean kokoinen kelkka. Kicksparkissa sarvien korkeuden saa säädettyä käyttäjän mukaan.

Omia huomioita potkuttelusta:

• Potkuttelu on (erittäin) tehokas liikuntamuoto, ja rankkaa alaraajojen lihaksille.
• Käytä kengissä jääpiikkejä, etenkin jäällä liikkuessa, ja muista laittaa naskalit kaulaan.
• Älä purista kädensijoista liian kovaa, ja säädä kelkka niin, että pystyt pitämään painon rennosti tukijalalla nojaamatta käsiin.
• Vaihda tukijalkaa usein, jotta rasitus tulee tasaisesti kehon molemmille puolille.
• Anna kelkan liukua ja tee pitkiä potkuja.
• Kelkkailusta saa mukavaa kaiken kuntoisille, ikäisille, lajin uusille kokeilijoille sekä vanhoille konkareille.
•  Potkukelkka on loistava väline retkeilyyn!
• Muista venytellä retken lopussa, kelkasta saa hyvän tuen venyttelyliikkeissä.