Lopen kylmä ja aurinkoinen talviretkeilyharjoitus

Pari viikkoa sitten vietimme 2 yötä kovissa pakkasissa Lopella. Jokainen talviretki tuo varmuutta toimintaan, kasvattaa rutiineja ja helpottaa kylmässä toimimista. Nyt pakkanen paukkui kunnolla (-20 astetta), joten reissu oli loistava testi varusteille ja itselle. Talviretkellä alkaa kunnioittamaan hyvin yksinkertaisia asioita, ja siinä sen koukku taitaakin olla. On hyvä olla kun on lämmin, kun energiaa on riittävästi ja mukavat retkikaverit ympärillä. Retken huippuhetkiä olivat ihana ruoka ja jälkiruoka, auringon maalaamat kimmeltävät hanget, kuutamossa tuikkivat tähdet ja pakkasen pauke. Luonto antoi parastaan meille retkeilijöille.

Aurinko helli meitä ja päivällä auringossa oli jo kevään tuntua.

Retki oli henkilökohtainen ensi kosketukseni metsähiihtoon ja metsäsuksiin. Maasto oli vähälumista suomaastoa ja metsää. Pito-ongelmia ilmeni heti alkuun. Onneksi tähän oli ratkaisuna skinit,jotka pelastivat reissun ja ahkio liikkui taas. Paikoin suksista tuntui olevan vain haittaa ja osa veti ahkioita ilman suksia, sauvakävelytyylillä.

Omat varusteet on hyvä tuntea hyvin ja esim. suksia testailla etukäteen, jotta tietää niiden ominaisuudet. Sama pätee myös muuhun varustukseen. Väline, jota ei osaa käyttää tai huoltaa ei ole hyvä retkellä. Kokemuksena voin sanoa, että bensakeitin on hyvä purkaa kotona etukäteen ja opettella huoltamaan lämpimässä. Onneksi tästä oli kokemusta. Pakkasen paukkuessa keittimen huolto sujuu kohmeisilla sormillakin helpommin, kun tietää mitä on tekemässä.

Aurinkoinen lounastauko järven jäällä.

Päivät hujahtivat vikkelään, aurinko lämmitti päivisin hiihdettäessä ja ilta kului leirissä kokaten, vesiä sulatellen sekä iltanuotiolla istuen. Toisena iltana pakkanen paukkui, niin ettei nuotiolla tehnyt mieli aikaa kulutella, vaan makuupussi kutsui retkeilijöitä jo ajoissa.

Iltanuotiolla

Nukun yleensä hyvin ulkona. Kunhan on kroppa ja varpaat ovat lämpimät, nukun ihanat pitkät unet. Lisäksi viileään aikaan retkillä menee usein nukkumaan ajoissa ja unta kertyy enemmän kuin kotosalla. Retken ensimmäinen ilta on ollut nyt kahdella talvireissulla parasta. Tieto siitä, että kaikki hommat, joita on tehtävänä on tehty ja saan kömpiä makuupussiin makoisille unille, vaikka samantien kello yhdeksän illalla. Retkillä ei arjen askareet rasita mielessä.

Retki tulee valmistella hyvin ennakkoon, jotta varmistaa reissun sujuvuuden ja mm. energian riittävyyden. Ruokien kuivailu ja kasaaminen tuleekin aloittaa ajoissa. Kun on reissussa hyvät ruuat laadukkaista aineksista, ovat ruokailut nautinnollisisa. Meidän leirissä syötiin mm. linssipataa, lettuja jätskillä, mexicopataa pavuilla, linssikeittoa sekä intialaista mangoriisiä. Eväsleipiä oli tehty valmiiksi iso kasa ja tietenkin vähän suklaata iltaan ja varmuuden varalta. Aamuisin päivät alkoivat maukkaalla energiapuuroilla ja isolla mukilla kaakaota.

Lämmintä juomaa, kun leiri on saatu pystyyn.

Luokkakaverit herkuttelivat runebergin tortuilla.

Täällä kuivuri hurisee ja ruokasuunnitelmat ovat pitkällä tulevia pidempiä talvireissuja varten. Nyt jo odottelen innoissani, mitä uudet retket tuovatkaan tullessaan. Ainakin roppakaupalla lisää kokemusta ja taitoja, hienoja hetkiä sekä talvista luontoa parhaimmillaan