Jos ei tänään - niin milloin, antaudu seikkailulle!

Alkukeväällä päässäni alkoi pyöriä ajatus, että nyt pitää keksiä jotain uutta ja innostavaa. Työ kuluttaa, eikä anna samalla tavoin kuin ennen. Päivyrin välissä olin kuljettanut "Jos ei nyt - niin milloin" - korttia ja päätin, että nyt tosiaan on nyt ja aion tehdä jotain uutta, ja jätän työt hetkeksi taka-alalle.

Ensimmäinen blogiteksti, ensimmäiset ajatukset ilmoille uudesta ja innostavasta elämäntilanteesta. Ehkä koko juttua ei pysty ymmärtämään, kuin vasta parin viikon päästä, kun kaikki on lähtenyt kunnolla käyntiin ja aamuisin voin rauhassa kävellä aamiaiselle ennen koulun alkua, nauttia opetuksesta ja imeä itseeni uutta.

Olen pitkään miettinyt miten saisin välivuoden, hengähdystauon, jotain uutta ja raikasta itsekkäästi ajateltuna minua itseäni innostavaa ja kiinnostavaa tekemistä. Olen miettinyt reissaamista, vapaalle heittäytymistä, erilaisia koulutuksia... Olen aivan liikaa stressannut töitä ja huomannut työmotivaation kuihtuvan. Ja vaikka kuinka pidän työstäni ja asiakkaistani, ei edes työajan lyhennys auttanut, vaan silti mielessä on pyörinyt pako omiin juttuihin edes hetkeksi. Ja BÄNG, keväällä päätin hakea eräopaskouluun, melko extempore, kävin pääsykokeissa, ja huomenna se alkaa 10 kuukautta eräopasopintoja ja opintovapaata.

Blogillani haluan rohkaista muitakin heittäytymään haasteisiin, haluan kertoa retkistä ja kokemuksista, joita kerään vuoden aikana. Tavoitteena on innostaa muita liikkumaan luonnossa, löytämään liikunnallisen harrastuksen, tai vaan ihmettelemään kanssani luontoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia! Luonto lataa akut parhaiten ja antaa ihania kokemuksia ja elämyksiä. Kaikissa seikkailuissa parasta on kutkuttava tunne, kun ei tiedä mitä on tulossa. Tulkaa mukaan seikkailulle!

Saana -tunturilla huhtikuussa 2016