Hiidenvedellä ankarissa avotuntureissa

Täällä on mennä viuhdottu niin vauhdilla, että päivitystahti on ollut kamalan hidas. Blogi on mielessä kaikilla reissuilla ja nyt saattekin lukea viimeisimmästä reissusta, josta eilen palasin. Tämä reissu johtaa myös uusiin seikkailuihin, joista tulette varmasti kuulemaan!

Kuva:Ella

Olin Hiidenvedellä Ankarien Avotunturien Johdatus talviretkeilyyn -kurssilla, joka oli räätälöity eräopasopiskelijoille. Kurssi piti sisällään yhden luentopäivän sekä yhden yön retken. Luennolla sai hurjasti tietoa talviretkeilystä mm. turvallisuudesta, suunnistamisesta, ruokahuollosta, varusteista, retkikunnista, etenemisestä ja reitin suunnittelusta sekä lumirakentamisesta. Yhden yön reissulla Hiidenvedellä siirsimme luennolla saatuja tietoja käytäntöön.

Keitinlaatikon esittelyä.

Meidän leiri aamun tohinassa.
Kuva:Ella

Retki starttasi teltta- ja keitinopastuksella, jonka jälkeen jokainen telttaryhmä sai ryhmäkohtaiset varusteet lainaan. Opastuksien jälkeen alkoi todellinen tohina, kun 30 innokasta talviretkeilyn alkajaa aloitti ahkioiden pakkaamisen. Keitinlaatikot ja henkilökohtaiset tavarat pakattiin ahkioon, telttarulla ahkion päälle, sukset jalkaan ja matkaan. Kylmässä viimassa pakkaus sujui kaikilta ripeästi. Hiihdimme reilu 10 kilometriä leiripaikalle. Sää oli harmaa ja tuulinen, mutta keli oli hyvä hiihtämiseen ( muttei kuvaukseen, niinkuin kuvista näkyy). Hiihtäminen sujui hyvin, sukset toimivat loistavasti ja kevyt ahkio liikkui vikkelään. Fiilis oli mahtava, vihdoin pääsee tositoimiin!

Leiripakalla käytiin vielä perusteita teltan pystytyksestä jäälle, jonka jälkeen teltat nousivat muodostaen värikkään telttakylän pimenevään iltaan. Bensakeittimet tulivat päivän harjoituksissa, sekä teltassa ruokaa laittaessa tutuiksi. Ruoka maistui ja ilta sujui vesiä keitellessä ja jutustellessa. Kirkas taivas tarjosi alku illasta aitiopaikan katsella tähtiä. Leirin hiljentyessä nukkumaan antoi jäiden pauke nukahtamiseen ihan uudenlaisen soundin. Kumahdukset ja valaiden laulua muistuttavat äänet saivat minut nopeasti uneen.

Värikäs telttakylä jäällä.

Lämpimästä makuupussista herätessä, ei voinut olla onnellisempi; herätys teltassa, ulkona, talvessa ja hiihtopäivä edessä. Alkoi aamupalan valmistus ja leirin kasaaminen. Lempiruokani kaurapuuro kuivatuilla omenoilla ja marjoilla, aamukahvi ja munakas valmistuivat vikkelään ja samalla pakattiin tavaroita ahkioon. Telttakuntamme toimi hyvin yhteen, kiitos Jani ja Ella seurasta. Kaksi tuntia heräämiseen jälkeen sukset liikkuivat taas, valitettavasti jo kohti rantaa ja kotia. Olisin niin mielelläni jatkanut retkeä! Se onkin parasta, sillä talviretkeilyyn jäi nälkä, eikä auta kuin odottaa uusia retkiä, joita onneksi kalenterissa on useampia.

Reissu antoi peruseväät talvella retkeilyyn ja antoi pienen kokemuksen talvivaeltamisesta. Olosuhteet olivat helpot ja tasaisella järven jäällä liikkuminen oli kevyttä. Osaavien kouluttajien matkassa oli hyvä harjoitella taitojaan, ihmetellä ja pohdiskella talviretkeilyn saloja sekä retkikunnan opastamista. Hiihtäessä pystyi kokeilemaan erilaisten ahkioiden vetämistä ja testailla eri valmistajien välineitä. Tästä on hyvä lähteä harjoittelemaan taitoja omatoimisesti. Jos talviretkeily kiinnostaa, löydät lisätietoa Ankarista avotuntureista ja heidän kursseista täältä. Kiitos loistaville kouluttajille, nähdään taas pian!

Innokkaat talviretkeilijät lähdössä toiseen päivään.
Kuva:Ella