Järjestin luokkakavereille roskakävelyn, joka innoitti blogitekstiin. Nykyään
kävelitpä Lapin erämaassa, lähikaupan pihan läpi, puistoissa tai
lenkkipoluilla törmää aina roskiin. Retkeilyssä selvä sääntö on, että
minkä jaksat kantaa luontoon kannat sen myös pois. Eikä mikään maastoon
kuulumaton jää maastoon. Kaupungeissa roskaaminen tuntuu olevan
normaalikäytäntö, jota ei juuri paheksuta.
Tässä listattuna raskasta mietittävää roskien maatumisajoista:
- Tupakantumppi 5-15 vuotta
- Pahvilautanen 0,5–5 vuotta
- Muovimuki 100–200 vuotta
- Muovikassi 5–4 vuotta
- Kaljatökki (alumiinia) yli 200 vuotta
- Muovinauha six pack (juoma)-pakkauksen ympärillä 200-400 vuotta
- Lasipullo miljoona vuotta
- Kalastussiima 600 vuotta
- Muovipullo 450 vuotta
- Kertakäyttövaippa 450 vuotta
- Peltitölkki 50 vuotta
- Nahka 50 vuotta
- Villasukka 1-5 vuotta
- Sanomalehti 6 viikkoa
"Kukaan ei tee suurempaa erehdystä kuin hän, joka ei tee mitään, koska ajattelee, että voi tehdä vain niin vähän", Edmund Burke, filosofi.
Teijon kansallispuisto kesä 2016
Moni ajattelee omien tekojensa olevan pieniä ja mitättömiä, mutta pienistä teoista kasvaa yhdessä merkittäviä. Sovitaan, että roskat päätyvät taskuun, kunnes seuraava roskis on saavutettu, ja muidenkin roskat napataan taskuun ja viedään roskikselle. Roska päivässä ja 365 vuodessa! Ja jos jokainen vie omat roskat, ei meille muille jää enää hommia. Siisti, viihtyisä ympäristö ja terveet eläimet ja luonto kiittävät!
Lisää infoa, vinkkejä ja saman henkisiä ihmisiä löytyy ainakin Roska päivässä liikkeeltä ja Turun luonnonsuojeluyhdistyksen Roskaryhmältä .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti